Day 18 (September 5 – 6, 2015)

Dallas oli myös Memphisin tapaan meille entuudestaan tuttu kaupunki 26 vuoden takaa. Alunperin tarkoituksenamme oli ajaa Dallasin kautta vain katsomaan rodeokilpailua (Lewisville Saddle Club 51st Annual Labor Day Rodeo). Kun lähestyimme määränpäätä, niin päätimme kuitenkin vielä kurvata keskustan kautta ja päästyämme keskustaan päätimme mennä katsomaan miltä JFK:n salamurhapaikka nykyisin näyttää.

Ohessa muutamia kuvia keskustanäkymistä:

6th Floor Museum

1989 käydessämme Dallasissa meille jäi ”fiilis”, että Dallasilaiset kokivat vielä häpeää tapahtuneesta (JFK). Silloin koulukirjavaraston seinään oli laitettu muistaaksemme joku pieni muistolaatta, mutta mitään muuta näkyvää ei paikalla ollut – eikä alueella juuri turistejakaan näkynyt.

Nyt ampumapaikka (koulukirjavarasto) oli muutettu museoksi, jossa Kennedyjen historiaa sekä tietysti etenkin JFK:n salamurhaa esiteltiin hyvin yksityiskohtaisesti. Paikalla oli satoja turisteja ja meille jäikin vaikutelma, että museo, jonka nimi osuvasti on ”6th floor”, lienee Dallasin ”ykkösturistirysä”.

Museon mieleenpainuvin osuus oli päästä katsomaan itse ampumapaikkaa ja sieltä avautuvaa ampumasektoria. Sanoisin, että salamurhaajalle todella helppo ampua ao. paikasta ja ao. suuntaan. Ainakin minä vakuutuin ampumapaikalla 6-kerroksessa käyneenä, että laukaukset on ammuttu vain ja ainoastaan yhdestä paikasta ja mitä ilmeisimmin yhden henkilön toimesta (koulukirjavaraston kuudennesta kerroksesta kulmaikkunasta).

Museokäyntiä voin suositella kaikille, jotka alueella matkaavat. Vaikka yksityiskohdilla museossa lähes mässäilläänkin, niin toisaalta JFK:n muistoa myös kunnioitetaan ja siellä vallitsikin hyvin harras tunnelma.

 

Lewisville Saddle Club 51st Annual Labor Day Rodeo

Lauantai-ilta kuluikin meiltä sitten rodeon parissa. Hyvin suosittua se tuntuu edelleen olevan. Lehterit olivat täynnä ja yleisö kohtuudella menosta innoissaan.

Meille suomalaisille etenkin muutamat kilpailulajit saivat aikaan ” ei oo todellista” -tyyppisiä lausahduksia. Lapsille oli mm. oma sarjansa, jossa mittaa otettiin siitä kuinka kauan ratsastaja pysyy lampaan selässä. Samoista karsinoista kuin aikuiset lähdettiin liikkeelle ja lammaskin näköjään saa potkaistua peffansa kohti taivasta yhtä miehekkäästi kuin iso härkäkin. Jos hyväksi aikoo, niin aikaisin se lienee tässäkin lajissa aloitettava?

Ns. tauko-ohjelmana oli lapsille mullikan kiinniotto, jossa yleisöstä kaikki halukkaat alle 18-vuotiaat pääsivät tavoittelemaan yhteislähdöllä vasikan persuksiin kiinnitettyä lippulappua. Meille ao. ohjelmanumero tarjosi sykähdyttäviä elämyksiä, kun jännitimme ettei kukaan pienimmistä taaperoista jäisi joko vasikan tai isompien teinien polkemaksi.

Vastaava ohjelma toistettiin myöhemmin illalla, mutta tällä kertaa naisille kohdistettuna yleisökisailuna. Kehiin oli heitetty jo jonkun verran miehekkäämmän kokoinen mullikka, jolla oli jo kunnon sarvetkin ja persuksissa taas joku lippunauha, joka pitäisi saada napattua. Voittaja löytyi tässäkin lajissa eikä ketään tullut keihästettyä, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita kyllä riitti niin, että taas sai lehtereillä jännittää tosissaan.

Eläinrääkkäystähän tuo rodeo on, mutta toisaalta hyvin syvälle juurtunutta perinnettä Texasissa. Mikäli Jenkit joskus perustavat siirtokunnan avaruuteen (tai jonnekin toiselle planeetalle), niin pommin varmasti rodeotsydeemit vievät mukanaan ja Stetsonit, Wranglerit ja bootsit tottakai.

Ilta oli kyllä viihdyttävä ja itsekin (läpällä) sonnustauduimme Cowboy-kuteisiin, jotta pystyisimme eläytymään rodeofiilikseen!

Ohessa video ja joitakin valokuvia tapahtumasta. Valitettavasti valaistusolosuhteet olivat kuvaamisen kannalta haastavat: